Italian susi-ihme

Metsissä paljon saalista

Duccio Berzi kertoi, että Firenzen lähistöllä elää kahdeksasta kymmeneen susilaumaa, ja susia on tiheämmin kuin missään muualla Italiassa. Laumat ovat suhteellisen pieniä; yleensä niissä on alle kahdeksan jäsentä.

Suurten kaupunkien välissä on lähes asumattomia metsäisiä kukkuloita.

Alueen maaperä on erittäin rikasta, ja metsissä elää paljon susien saaliseläimiä. Pikainen ajelu paikallisia kinttupolkuja pitkin paljasti useita kaurislaumoja. Metsissä asuu paljon myös villisikoja. Koska saalista on niin paljon, susilaumojen reviirit ovat suhteellisen pienet. Berzi kertoi, että laumat pystyvät elämään vain kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Suomessa yhden lauman lasketaan tarvitsevan noin tuhannen neliökilometrin reviirin. Sudet ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet Firenzeä ympäröivässä Toskanan maakunnassa uusille alueille.

1960-luvulle asti kastanjapuista kerättävät kastanjat muodostivat tärkeän tulonlähteen Toskanan metsäseuduilla, mutta sitten puihin iski kaksi Aasiasta kantautunutta tautia. Suuri joukko ihmisiä joutui muuttamaan pois laaksoista, ja siihen saakka lähinnä vuorilla asustelleet sudet laskeutuivat alas laaksoihin.

Vain metsästäjät ongelma

Tuntui uskomattomalta kulkea vehreissä metsissä keskellä Toskanaa ja seurata Duccio Berziä, kun tämä osoitteli milloin mihinkin laaksoon ja näytti missä susilaumat elelivät. Eihän tämä voi olla tottakaan, kyllä kai susista aiheutuu hirveitä ristiriitoja ihmisten kanssa? Ollaanhan tässä sentään lähellä suuria kaupunkeja?

"Vain metsästäjät ovat ongelma. He tappavat susia myrkyttämällä niitä", Berzi kertoi. Suden metsästäminen on laitonta, mutta silti Toskanassa tapetaan vuosittain kymmenen kaksikymmentä sutta. "Paikalliset asukkaat eivät pelkää susia, koska he tietävät, että ihmisen kohdatessaan susi lähtee pakoon", hän sanoi ja kertoi, että suden tiedetään Italiassa käyneen viimeksi ihmisen kimppuun 1850-luvulla. Minkäänlaista Suomen kaltaista susihysteriaa ei Italiassa Berzin mukaan vallitse.

Kukkulat ovat täynnä vehreitä lehtipuita.

Edes kotieläinten kasvattajat tai lammaspaimenet eivät suhtaudu suteen vihamielisesti. Metsissä on niin paljon saalistettavaa, että sudet eivät käy maatilojen eläinten kimppuun.
Itä-Alppien slovenialaisia susia lukuun ottamatta italialaiset sudet ovat jo parin sadan vuoden ajan muodostaneet oman erillisen populaation. Pohjois-Euroopan susiin verrattuna italialaiset sudet ovat kooltaan pienempiä ja muodostavat pienempiä laumoja.

Berzi esittää, miten sudet ulvovat.

"Sudet ovat oppineet täällä elämään lähellä ihmisiä. Ne eivät tule lähelle asumuksia ja pysyttelevät yleensä hiljaa. Ne ovat hyvin ihmisarkoja", Berzi sanoi. Susien leviäminen uusille seuduille on synnyttänyt joitakin ongelmia. Lampaita kasvatetaan Alpeilla lihan takia, ja suurten lammaslaumojen annetaan olla vuorilla jopa pari viikkoa kerrallaan ilman valvontaa. Vartioimattomat laumat ovat helppo saalis susille, ja Alpeilla on jo alettu vaatia susien metsästyksen sallimista. Toskanassa lampaat ovat maidontuottajia, ja päivittäinen lypsäminen merkitsee, että lampaat ovat jatkuvassa valvonnassa. Toskanassa lammaslaumoja on totuttu myös vartioimaan koirien, kuten maremmano-abruzzesien, avulla. Koirien käytön voi olettaa lisääntyvän myös Alpeilla, kun paikallisten asukkaiden on opeteltava elämään vuoristoonsa paluuta tekevien susien kanssa. Koirien lisäksilammaslaumoja suojellaan Italiassa silloin tällöin myös aasien avulla, ja Alppeihin kuuluvalla Dolomiiteilla törmäsimmekin yhteen lammaslaumaan, jonka mukana kulki aasi. Juttu julkaistu 31.7. 2003