
Susikuva on otettu liikkeen tunnistavalla automaattisesti laukeavalla
kameralla. |
Italian susi-ihme
|
Suomi on suuri maa, jossa on vähän ihmisiä. Silti sudet eivät
millään meinaa mahtua elämään maan rajojen sisäpuolella.
Susia pelätään ja vihataankin.
Suomi voisi ottaa susipolitiikassaan oppia esimerkiksi Italiasta, jossa
elää Suomea pienemmällä alueella kymmenkertainen määrä
niin ihmisiä kuin susiakin.
 Bolognan ja Firenzen
välillä elää paljon susia. |
Sudet ovat Italiassa asustelleet lähinnä Apenniineilla Etelä-
ja Keski-Italiassa, mutta viime vuosina ne ovat levittäytyneet yhä
pohjoisemmaksi. Läntisillä Alpeilla tehtiin ensimmäiset susihavainnot
muutama vuosi sitten, ja viime aikoina Alppien itäisiin osiin on muuttanut
susia naapurimaasta Sloveniasta.
Susia arvioidaan olevan Italiassa muutama sata kappaletta, mahdollisesti
jopa lähemmäs tuhat.Sudet ovat Italiassa asustelleet lähinnä
Apenniineilla Etelä- ja Keski-Italiassa, mutta viime vuosina ne ovat
levittäytyneet yhä pohjoisemmaksi. Läntisillä Alpeilla
tehtiin ensimmäiset susihavainnot muutama vuosi sitten, ja viime aikoina Alppien itäisiin osiin on muuttanut susia naapurimaasta
Sloveniasta. Susia arvioidaan olevan Italiassa muutama sata kappaletta,
mahdollisesti jopa lähemmäs tuhat. |
Italian susi-ihmeeseen pääsee tutustumaan Firenzen pohjoispuolella,
lähellä Firenzuolan kaupunkia. Firenzen yliopistossa opiskellut
Duccio Berzi perusti neljä vuotta sitten Firenzen ja Bolognan välisille
kukkuloille susihavaintoja tekevän keskuksen (Centro per lo studio
e la documentazione sul lupo).
Siitä asti keskus on kerännyt havaintoja seudun susilaumoista
muun muassa valokuvaamalla niitä. Lisäksi keskus järjestää
alueelle ulvomiskursseja.
"Susi on intohimoni", Berzi sanoi tavatessamme kuumana kesäpäivänä.
Firenzen ja Bolognan väliseen metsäalueeseen tutustuminen tuottaa
yllätyksen kokeneellekin Italian matkaajalle. Vaikka olen kierrellyt
maata jonkin verran myös varsinaisten turistipaikkojen ulkopuolella,
tähän seutuun tutustuminen laajensi kertaheitolla kuvaa Italiasta:
Firenzen ja Bolognan välissä on silmänkantamattomiin lähes
asumattomia kukkuloita. Sieltä löytyy myös susien valtakunta. |
 Duccio Berzi perusti susihavaintoja tekevän
keskuksen Firenzuolaan. |
|
Metsissä paljon saalista
Duccio Berzi kertoi, että Firenzen lähistöllä elää
kahdeksasta kymmeneen susilaumaa, ja susia on tiheämmin kuin missään
muualla Italiassa. Laumat ovat suhteellisen pieniä; yleensä niissä
on alle kahdeksan jäsentä.
 Suurten kaupunkien välissä on lähes
asumattomia metsäisiä kukkuloita. |
Alueen maaperä on erittäin rikasta, ja metsissä elää
paljon susien saaliseläimiä. Pikainen ajelu paikallisia kinttupolkuja
pitkin paljasti useita kaurislaumoja. Metsissä asuu paljon myös
villisikoja.
Koska saalista on niin paljon, susilaumojen reviirit ovat suhteellisen pienet.
Berzi kertoi, että laumat pystyvät elämään vain
kymmenen kilometrin päässä toisistaan.
Suomessa yhden lauman lasketaan tarvitsevan noin tuhannen neliökilometrin
reviirin.
Sudet ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet Firenzeä ympäröivässä
Toskanan maakunnassa uusille alueille.
|
1960-luvulle asti kastanjapuista
kerättävät kastanjat muodostivat tärkeän tulonlähteen
Toskanan metsäseuduilla, mutta sitten puihin iski kaksi Aasiasta kantautunutta
tautia. Suuri joukko ihmisiä joutui muuttamaan pois laaksoista, ja
siihen saakka lähinnä vuorilla asustelleet sudet laskeutuivat
alas laaksoihin. |
Vain metsästäjät ongelma
Tuntui uskomattomalta kulkea vehreissä metsissä keskellä
Toskanaa ja seurata Duccio Berziä, kun tämä osoitteli milloin
mihinkin laaksoon ja näytti missä susilaumat elelivät. Eihän
tämä voi olla tottakaan, kyllä kai susista aiheutuu hirveitä
ristiriitoja ihmisten kanssa? Ollaanhan tässä sentään
lähellä suuria kaupunkeja?
"Vain metsästäjät ovat ongelma. He tappavat susia
myrkyttämällä niitä", Berzi kertoi.
Suden metsästäminen on laitonta, mutta silti Toskanassa tapetaan
vuosittain kymmenen kaksikymmentä sutta.
"Paikalliset asukkaat eivät pelkää susia, koska he tietävät,
että ihmisen kohdatessaan susi lähtee pakoon", hän sanoi
ja kertoi, että suden tiedetään Italiassa käyneen viimeksi ihmisen
kimppuun 1850-luvulla.
Minkäänlaista Suomen kaltaista susihysteriaa ei Italiassa Berzin
mukaan vallitse.
|
Kukkulat ovat täynnä vehreitä lehtipuita. |
Edes kotieläinten kasvattajat tai lammaspaimenet eivät suhtaudu
suteen vihamielisesti. Metsissä on niin paljon saalistettavaa, että
sudet eivät käy maatilojen eläinten kimppuun.
Itä-Alppien slovenialaisia susia lukuun ottamatta italialaiset sudet
ovat jo parin sadan vuoden ajan muodostaneet oman erillisen populaation.
Pohjois-Euroopan susiin verrattuna italialaiset sudet ovat kooltaan pienempiä
ja muodostavat pienempiä laumoja.
 Berzi esittää, miten sudet ulvovat. |
"Sudet ovat oppineet täällä elämään lähellä
ihmisiä. Ne eivät tule lähelle asumuksia ja pysyttelevät
yleensä hiljaa. Ne ovat hyvin ihmisarkoja", Berzi sanoi.
Susien leviäminen uusille seuduille on synnyttänyt joitakin ongelmia.
Lampaita kasvatetaan Alpeilla lihan takia, ja suurten lammaslaumojen annetaan
olla vuorilla jopa pari viikkoa kerrallaan ilman valvontaa. Vartioimattomat
laumat ovat helppo saalis susille, ja Alpeilla on jo alettu vaatia susien
metsästyksen sallimista.
Toskanassa lampaat ovat maidontuottajia, ja päivittäinen lypsäminen
merkitsee, että lampaat ovat jatkuvassa valvonnassa. Toskanassa lammaslaumoja
on totuttu myös vartioimaan koirien, kuten maremmano-abruzzesien, avulla.
Koirien käytön voi olettaa lisääntyvän myös
Alpeilla, kun paikallisten asukkaiden on opeteltava elämään
vuoristoonsa paluuta tekevien susien kanssa. Koirien lisäksilammaslaumoja suojellaan Italiassa silloin tällöin myös aasien
avulla, ja Alppeihin kuuluvalla Dolomiiteilla törmäsimmekin yhteen
lammaslaumaan, jonka mukana kulki aasi.Juttu julkaistu 31.7. 2003
|
|
Teksti: Hannu Sokala,
kuvat: Minna Lammi, susikuva: Centro per lo studio e la documentazione
sul lupo
Verkkotien sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@verkkotie.fi
Verkkotien etusivulle |