Kiinan länsikolkassa Xinjiangissa yleinen ilmapiiri on rauhoittunut vuoden takaisten levottomuuksien jälkeen. The New York Times -lehden mukaan tyytymättömyys kytee kuitenkin pinnan alla.

Viime vuoden heinäkuussa uiguurit ja han-kiinalaiset ottivat verisesti yhteen Xianjiangissa. Yhteenottojen jälkeen Kiinan hallitus on vaihtanut paikallishallinnon johtajat ja syytänyt maakuntaan rahaa.

New York Timesin mukaan Kiinan hallituksen toimet eivät ole onnistuneet liennyttämään uiguurien ja han-kiinalaisten välejä.

Kiina on vanginnut levottomuuksien lietsomisesta epäiltyjä henkilöitä, ja ainakin yhdeksän ihmistä on teloitettu. Yhdysvaltalaislehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kovat otteet ovat vain pahentaneet jännitteitä alueella.

"En usko yhdenkään uiguurin vakuuttunee siitä, että hallitus ajaa heidän etujaan", yhdysvaltalaisen Pomona-yliopiston professori Dru Gladney sanoi lehdelle.

Han-kiinalaiset ovat Kiinan suurin väestöryhmä. Uiguurit ovat turkkia puhuva, islaminuskoinen ryhmä, jonka jäseniä elää Xianjiangin lisäksi Afgtanistanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Uzbekistanissa.

Xianjiangiin muuttaa vuosittain satoja tuhansia han-kiinalaisia lisää. Uiguurien osuus Xianjiangin 22-miljoonaisesta väestöstä on hieman alle puolet. Vielä 1940-luvun lopussa uiguurien osuus väestöstä oli yli yhdeksänkymmentä prosenttia.

New York Timesin mukaan Kiinan johto pelkää uiguurien radikalisoitumista ja rajoittaa mm. tiukasti niiden uiguurien määrää, jotka pääsevät vuosittain pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan, Saudi-Arabiaan.

Viime talven poikkeuksellisen runsaat lumisateet ja kovat pakkaset johtuivat erittäin harvinaisesta kahden sääilmiön yhteisvaikutuksesta.

Pitkän aikavälin säätilastoja analysoineiden tutkijoiden mukaan Pohjois-Amerikan ja -Euroopan ankaran talven syynä olivat päällekkäiset ilmastolliset ilmiöt, mitä tilastollisesti sattuu vain kerran sadassa vuodessa, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi.

Sääilmiöistä toinen on El Niño, yleensä muutaman vuoden välein toistuva Tyynenmeren merivirran muuttuminen, joka aiheuttaa muun muassa tavallista enemmän hirmumyrskyjä ja muita muutoksia säätilassa.

Viime talvena El Niñon kanssa yhdessä vaikutti myös niin kutsuttu Pohjois-Atlantin värähtely (NAO eli North Atlantic Oscillation). Tämä ilmiö tarkoittaa vuosittaista säänvaihtelua Pohjois-Atlantin ympäristössä.

NAO-vaihtelu vaikuttaa Ilmatieteen laitoksen mukaan Euroopassa esimerkiksi matalapaineen ja korkeapaineen vyöhykkeiden kulkusuuntiin, tuulensuuntiin ja sademääriin. Positiivinen NAO ohjaa matalapaineita Pohjois-Eurooppaan Välimeren sijasta, negatiivinen tuo talvella kylmää ilmaa Pohjois-Eurooppaan.

Tuore tutkimus, josta kerrottiin Geophysical Research Letters -julkaisussa, osoitti että talvella NAO oli negatiivisempi kuin kertaakaan aiemmin 1800-luvun alusta tilastoituna ajanjaksona.

Tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että vastaava tilanne toistuisi lähitulevaisuudessa. Columbian yliopiston meteorologin Richard Seagerin mukaan tutkimus kumoaa epäilyjä, joiden mukaan kylmä talvi todistaisi ilmastonmuutosta vastaan.

ExxonMobil, Shell ja maailman muut öljyjätit odottavat jännittyneinä Grönlannin viranomaisten päätöstä antaa lupia öljyn- ja kaasuntuotantoon Grönlannin vesillä.

Brittilehti The Observer kertoi sunnuntaina, että Grönlannin mineraali- ja öljyvaroja hallinnoiva virasto myöntää uusia porauslupia lähipäivinä. ExxonMobilin ja Shellin lisäksi porauslupaa on hakenut ainakin Statoil.

Öljyjättien lisäksi Grönlannin päätöksiä odotetaan jännityksellä ympäristöjärjestöissä. Useat järjestöt ovat ilmoittaneet tekevänsä kaikkensa, että arktisella alueella ei ryhdytä poraamaan öljyä tai kaasua.

"Arktinen alue on pohjoisen pallonpuoliskon viimeinen koskematon alue. Ei ole hyväksyttävää, että öljy-yhtiöt tulevat tänne poraamaan ja ottavat riskin katastrofista, jonka rinnalla (Meksikonlahden) Deepwater-vuotokin kalpenisi", ympäristöjärjestö Greenpeacen edustaja Ben Ayliffe sanoi Observerille.

Greenpeacen Esperanza-alus on parhaillaan Grönlannin vesillä. Järjestö pitää öljy-yhtiöiden toimia alueella "epätoivoisina". Tietoa järjestön kampanjasta löytyy täältä: http://www.gobeyondoil.org/

Yhdysvaltain viranomaisten arvioiden mukaan arktisella alueella on yli 90 miljardia barrelia raakaöljyä. Suuri osa öljystä on Grönlannin ympärillä.

Obseverin mukaan suurin osa Grönlannin 57 000 asukkaasta odottaa vesi kielellä öljynporauslauttojen tuloa. Tällä hetkellä saaren päätulonlähteet ovat kalastus ja Tanskan valtion tukiaiset. Monet grönlantilaiset haluaisivat eroon Tanskasta öljytulojen avulla.

Ympäristöjärjestöjen mielestä öljynporaus olisi pohjoisilla vesillä paljon vaarallisempaa kuin esimerkiksi Meksikonlahdella. Järjestöjen mukaan mahdollisen vuodon tukkiminen voisi kovista olosuhteista johtuen kestää useita vuosia.

Tulvakriisi romuttaa jo ennestääkin heikossa kunnossa olevaa Pakistanin taloutta.

Tulvavesi peittää viidennestä Pakistanin maa-alasta. Melkein viisi miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan tulvien vuoksi, ja kuuden miljoonan koti on tuhoutunut.

Tulvat ovat tuhonneet teitä, siltoja ja rakennuksia sekä vahingoittaneet voimalaitoksia ja patoja. Tuhojen korjaamiseen menee vähintään kuukausia, ellei sitten vuosia, brittiläinen The Observer -lehti arvioi.

Pakistanin hallituksen edustajat matkaavat alkavalla viikolla Washingtoniin pyytämään Kansainväliseltä valuuttarahastolta lievennyksiä IMF:n avustusohjelman ehtoihin. Pakistanin oli jo ennen tulvia vaikea täyttää kaikkia IMF:n vaatimuksia.

Observerin mukaan Pakistanilla oli heinäkuussa velkaa 55,5 miljardia dollaria. Viiden vuoden kuluessa velan nousee 73 miljardiin.

Tulvakriisin seurauksena Pakistanin budjettivaje kasvaa, inflaatio kiihtyy ja talouskasvu hidastuu eli tapahtuu juuri päinvastoin kuin IMF:n laatimassa ohjelmassa toivottiiin.

Pakistan on saanut ulkomailta tulva-apua paljon vähemmän kuin se on pyytänyt. Sen vuoksi maan on lainattava miljardikaupalla rahaa Maailmanpankilta ja Aasian kehityspankilta, Observer kertoo.

Tulvakriisin takia Pakistan joutuu käyttämään miljardeja tuhoutuneiden perusrakenteiden korjaamiseen. Samaan aikaan Pakistanin olisi maksettava aiempien lainojen lyhennyksiä ja korkoja.

"Velkamaksujen taakkaa tappaa maan", keskustaoikeistolaisen puolueen edustaja Ahsan Iqbal sanoi lehdelle.

Brasilialainen plantaaseja hallinoiva yritys on saanut lähes kolmen miljoonan dollarin sakkorangaistuksen orjatyövoiman käytöstä. Amazonian osavaltiossa toimiva yritys teetti 180 työläisellä töitä olosuhteissa, jotka työtuomioistuin katsoi orjatyöksi.

Työläisten joukossa oli alaikäisiä. Lima Araujo Agropecuaria -yrityksen juristit poistuivat oikeustalosta kommentoimatta tuomiota mitenkään, uutiskanava CNN kertoi.

Brasiliassa arvioidaan 25 000 ihmisen tekevän töitä orjatyötä muistuttavissa olosuhteissa, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo. Ongelma koskettaa juuri Amazonian seutua, jonne suurplantaasit houkuttelevat köyhää väkeä. Maatyöläiset joutuvat velkaorjuuteen, josta he eivät pääse palkkatuloillaan irti.

Vuonna 2002 Brasilia aloitti kansallisen ohjelman maaorjuuden kitkemiseksi maasta. Viime vuonna viranomaiset pelastivat noin kolme tuhatta työläistä eri puolilla maata.

Suurimmat tähän mennessä annetut sakot saanut yritys piti työläisiä muun muassa janossa, asutti heitä savimajoissa, joissa ei ollut viemäreitä ja vessoja ja esti näiltä pääsyn sairaanhoitoon. Lisäksi työläisillä teetettiin töitä vuorokauden putkeen ja kiellettiin sunnuntaivapaita, Latin America Herald Tribune -lehti kertoi.

Lehden mukaan Lima Araujoa on lähivuosien aikana sakotettu jo viidesti työläisten epäinhimillisestä kohtelusta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on viime vuosina useasti syyttänyt Brasilian hallitusta siitä, ettei se ole tosissaan tarttunut ongelmaan. Orjatyöongelma vaivaa myös sokeriruokoplantaaseja, jotka tuottavat etanolia biopolttoaineiden markkinoille.

Yhdysvaltain sotavoimat ja tiedusteluelimet käyvät salaista sotaa terroristeja vastaan kymmenessäkunnassa maassa, The New York Times -lehti kertoi sunnuntaina.

Lehden mukaan Yhdysvallat on viime aikoina lisännyt selvästi sotilaallisia ja tiedusteluoperaatioitaan kautta maailman. Lehti mainitsi kohdealueiksi Pohjois-Afrikan, Pakistanin sekä entisen Neuvostoliiton tasavallat.

New York Times kertoi, että operaatioihin käytetään niin miehittämättömiä lennokkeja, kommandoryhmiä kuin palkattuja vakoojiakin. Lisäksi Yhdysvallat kouluttaa paikallisia toimijoita jahtaamaan terroristeja.

Barack Obaman Valkoinen talo on lisännyt Keskustiedustelupalvelu CIA:n lennokkiohjelmaa Pakistanissa, valtuuttanut iskuja al-Qaidaa vastaan Somaliassa ja aloittanut salaisia operaatioita Keniassa.

Puolustusministeriö käyttää yksityisten toimijoiden verkostoa muun muassa paikantaakseen äärimuslimien piilopaikkoja Pakistanissa ja etsiäkseen Talebanin vangitseman yhdysvaltalaisen sotilaan.

New York Timesin mukaan salainen sota alkoi edellisen presidentin George Bushin aikana, mutta Obaman hallinto on laajentanut sitä.

Lehti kirjoitti, että käytännöllisesti katsoen yhdestäkään uudesta voimatoimesta ei ole kerrottu julkisuuteen. Esimerkiksi sotilaalliset toimet Jemenissä alkoivat salaa joulukuussa, eikä hallinto ole vieläkään myöntänyt niitä.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriöstä on tulossa CIA:n kaltainen toimija. Erikoisjoukot suorittavat mm.ympäri Lähi-itää sellaisia vakoilutehtäviä, jotka aiemmin ovat kuuluneet siviilien johtamien tiedustelupalvelujen hoidettaviksi.

Lisäksi Yhdysvallat on ulkoistanut yksityisille yrityksille osan kaikkein tärkeimmistä operaatioistaan.

Yhdysvaltain ja Latinalaisen Amerikan neljäkymmentä vuotta sitten aloittama huumeiden vastainen "sota" saattaa olla päättymässä. Brittilehti The Observerin mukaan syynä on sodan tuloksettomuus.

Huumesodan päättymisestä on brittilehden mukaan useita merkkejä. Meksikon presidentti Felipe Caldéron sanoi äskettäin, että huumeiden laillistamisesta on ryhdyttävä keskustelemaan.

"Se on perusteellinen keskustelu. Molempien puolten plussat ja miinukset sekä tärkeimmät perustelut on punnittava tarkkaan", presidentti sanoi.

Observerin mukaan Caldéronin lausunto oli ilmeinen, mutta sanoja oli tässä tapauksessa sanomaa tärkeämpi. Juuri Caldéron nimittäin julisti sodan Meksikon huumekartelleille 2006. Hän muun muassa otti armeijan avukseen taistelussa kartelleja vastaan.

Yhdysvaltain entinen presidentti Richard Nixon aloitti sodan huumeita vastaan kesäkuussa 1971. Seuraajat ovat jatkaneet Nixonin aloittamalla linjalla.

Neljä vuosikymmentä myöhemmin niin Yhdysvalloissa kuin Latinalaisessa Amerikassakin on voimistumassa linja, jonka mukaan sodasta pitäisi luopua ja ainakin marijuana laillistaa.

Huumeiden vastainen sota ei ole tuottanut toivottua tulosta. Laiton huumekauppa rehottaa ja aiheuttaa väkivaltaisia yhteenottoja huumemarkkinoista taistelevien rikollisryhmittymien välillä.

Kaliforniassa järjestetään marraskuussa kansanäänestys siitä, pitäisikö aikuisille sallia pienen marijuanamäärän hallussapito ja kunnille antaa oikeus verottaa marijuanan kauppaa.

Viime vuonna Kolumbian, Brasilian ja Meksikon entiset presidentit, César Gaviria, Fernando Cardoso ja Ernesto Zedillo kehottivat hallituksiaan laillistamaan marijuanan ja viemään näin huumekartelleilta voittoja. Muun muassa ajatushautomo Brookings-instituutti kannatti vetoomusta.

Vuosi sitten Argentiinan korkein oikeus päätti, että ihmisten rankaisu marijuanan hallussapidosta omaan käyttöön on perustuslain vastaista. Meksiko ei myöskään enää rankaise pienten määrien hallussapidosta, Observer kertoi.

Euroopassa pienten määrien hallussapito ei enää ole laitonta Portugalissa, Italiassa ja Hollannissa.

Marijuanan osuus maailman 40–60 miljardin dollarin arvoisesta vuotuisesta huumekaupasta on arviolta kuusikymmentä prosenttia.

Vanhoja televisioita ja tietokoneita rahdataan edelleen Euroopan unionista Aasiaan ja Afrikkaan, vaikka EU kielsi jo 1990-puolivälissä elektroniikkajätteen dumppaamisen köyhiin maihin.

Esimerkiksi Rotterdamin satamassa, jossa Britannian yleisradioyhtiö BBC selvitti konttiliikenteen valvontaa, laittomasta elektroniikkajätteestä vain pieni osa jää tullin haaviin.

Rotterdamissa, Euroopan vilkkaimmassa rahtisatamassa, tulliviranomaiset määrittävät tiettyjen kriteereiden, kuten lähettäjän ja määränpään, mukaan riskiluokituksia, joiden perusteella epäilyttävät kontit tarkastetaan.

Vaikka EU-maista juuri Hollanti on näyttänyt tietä romusalakuljetuksen torjunnassa, Rotterdamissakin vain kolmisen prosenttia kaikista konteista pystytään tarkastamaan. Viikoittain kiinni jää suunnilleen yksi toimituserä. Se voi sisältää jopa useita kontteja, joissa kussakin on kahdeksansataa monitoria.

”Euroopan rannikolla liikkuu merkittävä määrä laittomia laivakuljetuksia”, sanoo Karl-Heinz Florenz, saksalainen europarlamentaarikko, joka yrittää päivittää nykyistä EU-lainsäädäntöä. Ongelmana on muun muassa se, että elektroniikkaromun salakuljetuksesta annetut tuomiot ja sakot ovat monissa EU-maissa hyvin pieniä.

Konttien riskiluokitukset perustuvat aiempiin tapahtumiin. Siksi viranomaiset ovat kuitenkin aina askeleen jäljessä, Hollannin ympäristöministeriön tarkastaja Carl Huijbregts kertoi BBC:lle. Liikenteenharjoittajat harhauttavat viranomaisia nimeämällä sisällön muuksi kuin elektroniikaksi, tai ilmoittavan sen menevän uusiokäyttöön. Romua myös piilotetaan konttien keskiosiin.
 
Tulleista läpi päässeet kontit matkaavat useimmiten Ghaanaan tai Nigeriaan ja Etelä-Aasiaan, esimerkiksi Intiaan tai Pakistaniin.

Romu sisältää vaarallisten metallien ja kemikaalien lisäksi arvokkaita alkuaineita, kuten kuparia ja alumiinia, jotka otetaan talteen valvomattomilla kaatopaikoilla. Niissä työskentelee myös lapsia. Romun polttamisesta syntyvä savu on erittäin myrkyllistä.

Yhdysvalloissa tilanne on vieläkin synkempi. Hollantilaisarvion mukaan jopa kahdeksankymmentä prosenttia maan elektroniikkajätteestä päätyy ulkomaille, suuri osa Hongkongin kautta Kiinaan.

Elektroniikkaromubisnes on Florenzin mukaan helppoa, sillä siihen ei tarvita raskasta kalustoa. Tarvitaan vain toimisto, vähän suhteita ja tietoa vientisäännöksisistä. Hänen mukaansa ympäristötuhojen lisäksi ongelmana on myös se, että jätteen dumppaamisen myötä Eurooppa menettää suuria määriä maapallolla hupenevia raaka-aineita.

Kreikan turvallisuuspoliisi pelkää, että maa muuttuu 1970-luvun Italian kaltaiseksi sotatantereeksi.

"Kreikka on astunut poliittisen väkivallan uuteen vaiheeseen. Anarkismiin suuntautuneet ryhmät ovat murhanhimoisempia, vaarallisempia, kyvykkäämpiä ja nihilistisempiä kuin koskaan ennen", sanoi sota- ja terrorismianalyytikko Athanasios Drougos The Observer -lehdessä.

Drougosin mukaan terrorismi ja rikollinen toiminta ovat nyt Kreikassa liittoutuneet ensimmäisen kerran.

"Nämä ryhmät eivät välitä siviileille aiheutuneista vahingoista tai viattomien ohikulkijoiden kuolemista. Ne ovat hyvin äärimmäisiä ryhmiä", hän sanoi.

Sissijärjestö "Vallankumouksellisten lahko" on ilmoittanut lisäävänsä iskuja poliiseja, liikemiehiä, vanginvartijoita ja "korruptoituneita" tiedotusvälineitä vastaan. Lahko on ensimmäistä kertaa uhannut iskeä myös turisteja vastaan.

"Turistien olisi syytä tietää, että Kreikka ei enää ole kapitalismin turvasatama", joukko ilmoitti.

Lahko on ilmoittanut olevansa vastuussa tutkivan toimittajan Sokratis Giolasin murhasta. Giolas ammuttiin raskaana olevan vaimonsa edessä Ateenassa pari viikkoa sitten.

Kreikka on joutunut leikkaamaan rajusti julkisia menoja saadakseen Euroopan unionilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä 110 miljardin euron pelastuspaketin. Leikkaukset ovat aiheuttaneet paljon suuttumusta kansan keskuudessa.

"Talouskriisi on varmasti vaikuttanut väkivallan pahentumiseen", turvallisuusministeri Michalis Chrysohoidis sanoi Obseverille.

Tunnistamaton ryhmä lähetti heinäkuussa Chrysohoidisin toimistoon lahjapaketin, jonka sisällä oli pommi. Hänen tärkein avustajansa kuoli pommin räjähtäessä.